-
Variston Tenniskeskus
Variston Tenniskeskus sai alkunsa muutaman asuinympäristönsä kehittämisestä kiinnostuneen, tenniksen parissa viihtyvän henkilön ideasta heinäkuussa vuonna 1979. Tästä alkoi intensiivinen suunnittelu- ja ideointiprosessi, jonka myötä tenniskeskus myöhemmin valmistui. Halli-ideaa lähtivät työstämään yhteistyössä kaksi seuraa: Rysty-Set ja Etelä-Vantaan tennisseura. Marraskuussa 1979 seurat laativat yhteistyösopimuksen tenniskeskuksen toteuttamista varten.
Seuroilla oli selvät suunnitelmat ja tavoitteet tennishallin pystyttämiseksi. Yhteistuumin suunnitelmat saatiin toteutettua. Seurojen tarkoituksena oli luoda Vantaalle paikka, jossa lapset, nuoret ja aikuiset pääsevät rakastamansa lajin pariin. Haluttiin tehdä helposti toimiva, mukava ympäristö, jossa tenniksen harrastaminen aloittelijatasolta aina kilpatasoon asti onnistuisi hyvin. Seuroille oli tärkeää rakentaa halli, jossa saataisiin junioritoiminta käyntiin. Samalla tuettaisiin lasten ja nuorten hyvinvointia liikunnan kautta tarjoamalla erinomaiset puitteet tenniksen pelaamiseen.Vuoden 1980 alussa perustettiin yhtiö nimeltään Länsi-Vantaan Tenniskeskus Oy hallin toteuttamista ja hallintoa varten. Halliyhtiön tarkoituksena oli ylläpitää itse hallirakennusta ja tiloja sekä huolehtia siitä, että kenttien rakenteet ovat mahdollisimman hyvät tenniksen pelaamiseen niin sisä- kuin ulkokentillä. Seurat hoitavat valmennustoiminnan ja kilpailujen järjestämisen. Halliyhtiö ostaa kassa- ja päivittäiset muut hallimestaritehtävät ulkopuoliselta yritykseltä.
-
Tennishallin rakennustyöt alkavat – vai alkavatko sittenkään?
Kun rahoitus hankkeelle saatiin järjestettyä, oli aika alkaa kysellä urakkatarjouksia rakentajilta. Näin päästiin ideoinnista itse rakennusvaiheeseen ja tennishallin pystyttäminen voisi alkaa. Vai voisiko sittenkään? Vastaan tuli odottamaton hidaste, joka toi mukanaan kokonaisen hidasteiden sarjan ja itse asiassa hanke oli kaatua kokonaan.
Hankkeen rahoituspäätöksen kanssa samanaikaisesti opetusministeriö määräsi lisäehdon, jonka mukaan rakennustöitä ei saisi aloittaa ennen 1.11.1980. Tällä päätöksellä opetusministeriö pyrki ehkäisemään rakennusalan liiallista kasvua. Seuraava hidaste hankkeelle oli valtioneuvoston 2.10.1980 tekemä päätös investointiverosta. Päätös oli vesittää koko hankkeen. Jokaiselle yleiselle rakennushankkeelle, jonka rakentaminen alkaisi 3.11.1980 tai sen jälkeen, määrättäisiin 40 prosentin lisävero. Lisävero olisi tarkoittanut järjettömän suuria kuluja hankkeelle ja hallin pystyttäminen olisi epätodennäköistä.Hankkeen taustajoukot eivät kuitenkaan lannistuneet, vaan he päättivät, että rakennus aloitetaan välittömästi. Niinpä työporukka kasattiin ja rakentaminen aloitettiin lauantaina 1.11.1980 vain kaksi päivää ennen lisäveron voimaantuloa. Näin vältettiin suuri lisävero ja hanke pelastui täpärästi. Rakentamisen jo ollessa käynnissä, hanketta uhkasi vielä valtioneuvoston päätös urheilulaitosten rahoitustuen epäämisestä. Taustaryhmä päätti kuitenkin taistella hallihankkeensa puolesta. Neuvotteluja rahoitustuesta käytiin aina ministeriötasolle saakka. Usean viikon neuvotteluiden tuloksena lähes kaikki hankkeelle myönnetyt tuet säilyivät. Kun rahoitusongelmasta päästiin yli, voitiin viimein huokaista helpotuksesta ja nostaa katseet kohti nousevaa tennishallia.
Puolen vuoden ripeän rakentamisen ansiosta uusi, hieno halli saatiin valmiiksi. Kaiken kaikkiaan hanke valmistui nopeasti: Ideasta toteutukseen hallin valmistumiseen kului yhteensä aikaa vain vajaat kaksi vuotta. Näin nopeaa toiminta ei varmasti olisi ollut, mikäli hankkeella ei olisi ollut niin suurta merkitystä. Tennishalli toi jotain uutta Vantaalle, josta saatava hyöty tuli olemaan ehdottomasti suurta ja merkittävää. -
Nyt se on valmis!
Tennishallin valmistuminen Vantaalle oli hieno, iso juttu, josta sanomalehdet kirjoittivat ylistäen. Ehkäpä jossain vaiheessa epäilijät olivat olleet jo sitä mieltä, ettei halli tulisi näkemään päivänvaloa, vaan toisinpa kävi. On selvää, että hallin ideoinnin aloittaneet taustajoukot olivat päättäneet, että tämä hanke viedään loppuun.
Hallin avajaisia vietettiin vappuna 2.5.1981. Avajaiset saivat paljon huomiota julkisuudessa. Länsi-Vantaan Tenniskeskusta kehuttiin avajaistilaisuudessa Suomen ensimmäiseksi merkittäväksi urheilupoliittiseksi saavutukseksi. Hallin vihkimisen suoritti maaherra Kaarlo Pitsinki, suorittamalla hallin avauslyönnin. Puhetta pitäessään hän korosti hallin tärkeyttä nuorille ja kertoikin liikunnan olevan paras lääke nuorison turhautuneisuuteen, alkoholismiin, huumeisiin ja itsemurhiin. ”Urheilu on parhaita lääkkeitä turmelusta vastaan. Ei pelkästään nuorten urheilu vaan se, että melkein koko kansa kuntoilee jollakin tavalla. Nuoriso tarvitsee esikuvia”, totesi maaherra Pitsinki puheessaan. Nyt oli selvästi luotu jotain erityisen tärkeää, jotain jolla nuorten sekä vanhempienkin hyvinvointiin voitiin vaikuttaa.
-
Kahdesta pikkuseurasta yhdeksi isoksi seuraorganisaatioksi
Yhteisen hallin myötä seurat saivat hyvät mahdollisuudet laajamuotoisemmalle seuratoiminnan kehittämiselle. Seurat kuitenkin toimivat edelleen erikseen omina pikkuseuroina, jolloin resurssit kehittämiseen jäivät käytännössä suhteellisen pieniksi. Esille nousi tarve saada kehitettyä toimintoja niin, että pärjättäisiin eri urheilulajien välisissä kilpailuissa.
Lokakuussa 1997 seurat asettivat työryhmän selvittämään edellytyksiä yhteistyön tiivistämiseen nyt myös lajitoiminnan osalta. Työryhmä tuli siihen tulokseen, että samassa hallissa toimiessaan olisi järkevintä yhdistää seurat ja toimia yhtenä seuraorganisaationa. Työryhmä esitti seurojen yhdistymistä yhdeksi ja samaksi seuraksi: Variston Tennis VarTe ry:ksi. Yhdistämisen tavoite oli eritoten kehittää ja monipuolistaa palveluja omalle jäsenistölle. Tavoitteena oli muun muassa esimerkiksi lasten ja nuorten tennisharrastuksen kiinnostavuuden lisääminen, kilparyhmien tehokkaampi ylläpito ja kehittäminen sekä seniorien ja kuntopelaajien palvelujen monipuolistaminen. Yhdistyminen oli perusteltua myös resurssien vuoksi. Keskusteltaessa yhteistyöstä sidosryhmien kanssa suurempi seura suuremmilla resursseilla oli myös selvästi paremmassa asemassa kuin pienempi seura. Myös tennishallin järkevä kehittäminen onnistuu paremmin, kun kehitystä suunnittelemassa ja toteuttamassa on vain yksi organisaatio.
Seitsemäntoista vuotta hallin valmistumisen jälkeen kaksi seuraa päätti yhdistyä ja uuden seuran perustamissopimus allekirjoitettiin 11.3.1998. Uusi yhdistynyt seura aloitti toimintansa valmennustoiminnan osalta elokuussa 1998 ja kokonaisuudessaan tammikuussa vuonna 1999.
-
VarTe – asiantuntevat valmentajat, mahdollisuus kilpailemiseen sekä ympärivuotiseen harjoitteluun
Nykyään yli 30 vuoden kokemuksella Variston tennis tarjoaa asiantuntevaa, Tennisliiton koulutusjärjestelmän läpikäyneiden valmentajien tennisvalmennusta sekä mahdollisuuden pelaamiseen niin sisä- kuin myös ulkotiloissa. Tenniskeskukseen kuuluu neljä ulko- ja neljä sisäkenttää sekä lisäksi vielä neljä sulkapallokenttää. Tenniskoulussa harjoittelee lähes 300 pelaajaa: lapsia, nuoria ja aikuisia. Osa pelaajista käy säännöllisesti kilpailuissa tai pelaa Suomen Tennisliiton järjestämää sarjatennistä.
VarTe ry järjestää vuosittain kansallisia kilpailuja junioreille sekä myös vanhemmille harrastajille. Myös pelimatkoja ja -leirejä ulkomaille järjestetään vuosittain. Vuonna 2006 Variston Tennis ry:lle myönnettiin Nuori Suomi -sinettiseuratunnustus, joka myönnetään laadukkaasta nuorisotyöstä. Tämä kertookin iloista sanomaa - VarTe välittää nuorista ja haluaa tarjota heille parasta.
Tennisseura on alueellisesti vahva vaikuttaja ja on myös saanut tunnustusta valtakunnallisesti. Seura hoitaa asiat ammattimaisesti ottaen huomioon erilaisten harrastajien tarpeet. Yhdessäolo, harrastuksen parissa viihtyminen, ”seurahenki” sekä lasten ja nuorten hyvinvointi ovat VarTelle tärkeitä arvoja. Varten toimintaa leimaa vahva yhdessäolon ja yhdessä pelaamisen henki. Laadukkaat, ajan tasalla olevat kentät ovat osaltaan luomassa viihtyvyyttä. Tenniskeskuksella on oma kahvio, jossa voi vaikka levähtää pelien jälkeen ja samalla seurata kentillä meneillään olevia pelejä. Asiantuntevat valmentajat ja mahdollisuus laadukkaiden välineiden vuokraukseen lisäävät viihtyvyyttä ja harrastamisen sujuvuutta Variston Tenniskeskuksessa.
-
Tulevaisuus on nuorissa ja seuratoiminnassa
Jatkossa VarTe keskittyy edelleen nuoriin ja junioritoimintaan unohtamatta yhteisöllisen seuratoiminnan tärkeyttä ylipäätään. Toimintapuitteet pidetään ajan tasalla ja tarvittavia toimenpiteitä tehdään, jotta tenniksen harrastaminen tulee aina olemaan yhtä mukavaa ja helppoa. Tavoite on pitää yhteisöllisyys ja helposti lähestyttävyys oleellisena osana toimintaa jatkossakin. VarTen 366 henkinen jäsenistö koostuu monipuolisesti lapsista ja aikuisista, ja harrastajia tulee hallille ympäri Suomen. Tule sinäkin rohkeasti pelaamaan tennistä meille VarTeen!
-
Hallin rakenteita on peruskorjattu
Hallissa olevien kenttien pinnoitteet on uusittu vuoden 1993 Bolltex-pinnoitteesta Supreme Court pinnoitteeseen.
Pintakäsittely on uusittu noin 6–7 vuoden välein, viimeksi vuonna 2014.
Hallin vesikatto on uusittu vuonna 2005.
Ulkokenttien aidat on uusittu vuonna 2015.
Sisäkenttien taustaverhot on uusittu vuonna 2016.
Hallin valaistus uusittiin led-valaisimiksi vuonna 2017.